Tietenkin olen tähän mennessä lähinnä hehkuttanut kaikkea, mitä uudella kotimaallani on tarjota. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että välillä kulttuurierot yllättävät, rasittavat ja hajottavat.
On normaalia, että varaan kaupassa käyntiin aikaa aina vähintään tunnin. En voi olettaa, että löydän sieltä juuri ne asiat, jotka olen suunnitellut ostavani! Esimerkki: yksi päivä halusin tehdä kuskus-salaatin. Löysin vaivattomasti muut ainesosat (mozzarellan, kidney-pavut, maissin, salaatinlehdet, kurkun, tomaatit, suolakurkun jne.), mutta itse kuskusia haeskellessani olin vaipua epätoivoon. Vihdoin kysyin myyjältä "Verkaufen Sie couscous?". Vastaukseksi sain ensin hiljaisuuden. "Meinen Sie Thunfisch?" Ei, en tarkoittanut tonnikalaa. "Se on sellaista vähän pastan tapaista, mutta pientä", selitin. "Meinen Sie Penne?" Ei, en tarkoita myöskään penne-pastaa. Hohhoi. Lähdin hänen luotaan hymyillen. "Luulen, ettette myy couscousia. Kiitos avusta." Ostin loppujen lopuksi riisiä.
Toinen esimerkki uusiin ympyröihin hajoamisesta on asunnon etsiminen. Olen siinä suhteessa ollut erittäin onnekas, että löysin kaverin avulla mahtavan tilapäiskodin täältä Berliinistä! Kämppikseni ovat supermukavia ja kämppä hyvien liikenneyhteyksien varrella Lichtenbergissä. 12 neliötä Altbauta, paikka mihin kallistaa pää ja ihmisiä, joiden kanssa turista kotona ollessa. :) (kuvassa maisema ikkunastani)MUTTA. Itse asunnon hakeminen... Sen luulisi olevan helppoa! Berliinissä on useita asiaan tarkoitettuja sivustoja, Facebookissa "Wg-Zimmer & Wohnung in Berlin" ja "wg zimmer wohnung in berlin flat apartment rent" ja netissä muuten "www.wg-gesucht.de", "www.zwischenmiete.de" ja "www.dreamflat.de/wg-berlin" vain muutamia mainitakseni. Tarjontaa siis on, mutta niin on kysyntääkin! Jos sattuukin, että löytää jonkun mieluisalta ja sopivalta kuulostavan asunnon, sitä voi vuokrata 40-vuotias aviopari (ei), tai 50-vuotias sinkkumies (ei!), tai nuori yksinhuoltajaäiti (ei), kissatalous (allergia, ei). Voi olla, että asunnon suihku on keittiössä, tai ettei asunnossa ole keittiötä ollenkaan, voi olla, että vuokrattavissa oleva huone on 8 neliötä mutta vuokra silti 500 €/kk, voi olla että asunnon vuokraajalla on käsittämättömiä rajoituksia (ei vieraita ikinäkoskaan, ei hajuveden käyttöä, ei tupakoitsijoita, ei lihansyöjiä, ei vaihtareita, ei ulkomaalaisia jne.). Nämä kaikki ovat tosielämän esimerkkejä, mutta lempparini on ehkä "Takuuvuokra +1000 € käteisellä". Luotettavan kuuloista, eikö?
Mutta eihän se ole tyhmä, joka pyytää...
Kaikesta tästä huolimatta pääsin näyttöön kivaan asuntoon, joka sijaitsee suht keskustassa ja jonka kämppiksen ainoa näkyvissä oleva huono puoli on ylisiisteys! (Palataan asiaan myöhemmin..)
Näyttää siis siltä, että minä: ulkomaalainen vaihtari, lihansyöjä, hajuvedenkäyttäjä, tupakoitsija, olen vihdoin löytänyt paikan, jota kutsua kodikseni seuraavan (ainakin) 6 kk. Mutta vielä ei kannata tuulettaa, koska nimet eivät ole paperissa. Iloinen saa silti toki olla. :) Ja nyt voin ehkä vihdoin rentoutua.
